Teema / Työtä ja ammatteja
Köyliö1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Säkylä1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Ulvila1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Siikainen1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Rauma1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Pori1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Pomarkku1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Nakkila1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Merikarvia1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Luvia1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Lavia1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Kokemäki1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Kiikoinen1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Karvia1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Kankaanpää1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Jämijärvi1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Huittinen1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Honkajoki1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Harjavalta1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Eurajoki1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Eura1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.Satakunnan sijainti ja maasto ovat vaikuttaneet siihen, että tänne on kehittynyt useita erikoistuneita ammatteja ja elinkeinoja. Toisaalta on ollut mereen ja kalastukseen liittyvät elinkeinot, toisaalta sisämaan tyypillinen maanviljely. On ollut jokilaakson viljavat pellot, jotka ovat tarjonneet vaurautta ja toisaalta Pohjois-Satakunnan soiset ja kiviset korvet, jotka ovat pakottaneet erikoistumaan kotiteollisuuden kautta pienteollisuuteen. Esimerkkejä paikallisista käsityöelinkeinoista, joista myöhemmin on kehittynyt kokonaisia teollisuuslaitoksia, löytyy runsaasti Kankaanpään kaupunginmuseosta. Myös Merikarvialla sijaitseva pyttymakasiini on esimerkki erikoistuneesta käsityöammatista, joka kehittyi lähes teolliseksi toiminnaksi. Satakunnan Museosta löytyy niin käsityöammatteja kuin tehdastyön jälkiä. Merkit tehdasteollisuudesta ovat runsaasti edustettuina Satakunnassa. Jopa niin runsaasti, että niihin paneudutaan kokonaan omassa teemassaan: Teollisuushistoriaa.
Perinteisiä maaseudun välttämättömiä ammatteja, sepän ja suutarin ammattikuntia löytyy mm. Hinnerjoen museosta, Köyliön Tuiskulan torpparimuseosta, Kodisjoen sepän torpasta sekä Kiukaisista Panelian museosta. Ja toki, rannikolla kun ollaan, on kalastus ollut aina tärkeä elinkeino. Tästä esimerkkinä on Reksaaren vanha kalastajatila Rauman saaristossa.
Pitkälle erikoistuneita ammatteja kehittyi eri puolille Satakuntaa aina tarpeen mukaan. Kaupunkeihin kertyi luonnollisesti ammattikuntien kirjo, mistä on osoituksena mm. Rauman museon savenvalajan verstas. Hyvän esimerkin maaseutupitäjän ammateista taas saa Merikarvian kotiseutumuseosta, jossa on esillä perinteisempiä töitä. Kuitenkin myös maaseudulla saatettiin erikoistua hyvinkin pitkälle: esimerkiksi Nakkilassa erikoistuttiin juuston valmistukseen siinä määrin, että Nakkilan meijerin juusto oli kysyttyä tavaraa maakunnan ulkopuolellakin. Nakkilan kirkon kupeessa on nykyisin Suomen ensimmäinen juustomeijerimuseo. Todellinen erikoisuus taas löytyy Jämijärven kotiseutumuseosta, jossa on esillä täydellinen sarja salaojaputkentekijän työvälineitä.
Kokonaan oma lukunsa ovat henkeen ja terveyteen liittyvät ammatit, jotka eivät ole olleet niinkään maakunnalle tyypillisiä, mutta kertovat silti hyvin mielenkiintoisen osan maakunnan historiaa. Nämä ammatit ovat myös aikojen saatossa muuttuneet valtavasti ja juuri museot ovat oikea paikka kuvaamaan tuota muutosta. Tällaisia museoita Satakunnassa ovat maakunnallinen palomuseo Waluvaara, Eurajoen apteekkimuseo sekä mielenterveystyön kehityksestä kertova Harjavallan sairaalan museo.