Kunnat / Nakkila
1.2.3.4.5.Nakkilan kulttuurihistoriallisia museokohteita ovat Nakkilan kotiseutumuseo sekä Juustomeijerimuseo. Tunnettu kulttuurihistoriallinen kohde on myös muun muassa Uotinmäen muinaisjäännösryhmä. Uotinmäen muinaisjäännöksen mukaan on määritelty kokonainen arkeologinen kulttuuri: kivikauden viimeinen jakso kiukaisten kulttuuri (2300 – 1500 eKr.). Nakkilan alue on ollut Kiukaisten kulttuurin keskusalueita ja se on pysynyt merkittävänä asuinalueena vielä pronssikaudellakin. Tästä on merkkinä useita pronssikauden muinaisjäännöksiä, mm. Rieskaronmäen asuinpaikka. Kohde on Suomen vanhin maatila, josta on tutkittu asuinrakennuksia sekä röykkiöhautoja.
Nakkilassa kartanoarkkitehtuuria edustavat Anolan ja Villilän kartanot, joista ensiksi mainittu on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Anolan kartano on yksityiskäytössä, kun taas Villilän kartano on Nakkilan kunnan omistuksessa ja tarjoaa nykyään toimitilat mm. Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskus Villilälle sekä Sataedu-koulutuskuntayhtymän Nakkilan ammattiopistolle.
Nakkilan varhaista funktionalistista tyyliä edustava kirkko ympäristöineen, Lammaistenlahden kulttuurimaisema voimalaitoksineen Harjavallan ja Nakkilan rajalla sekä J.W. Suomisen nahkatehtaan ympäristö ovat Museoviraston arvottamia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Myös keskiajan huomattavimpiin kuuluneen tien, Huovintien, linjaus kulkee Nakkilan kautta. Huovintieksi kutsuttu tie oli osa keskiaikaista Turku-Ulvila-Pohjanmaa –maantietä. Lisätietoa Nakkilan matkailunähtävyyksistä ja -palveluista saat täältä.