Varhaisimmat merkit asutuksesta Satakunnassa ovat ajalta noin 6500–6000 eKr. eli mesoliittiselta kivikaudelta. Asutus jatkuu koko kivikauden ja siitä suoraan pronssikauteen. Kivikauden lopulla ja pronssikaudella Satakunnasta kehittyi jopa eräänlainen läntisen kulttuurin sydänalue. Ja onpa Suomen kivikauden viimeinen ajanjakso, Kiukaisten kulttuuri nimetty satakuntalaisen asuinpaikan mukaan. Kyseinen myöhäisen kivikauden asuinpaikka sijaitsee Uotinmäellä, joka aikanaan oli osa Kiukaisia, nykyisin se kuuluu Nakkilaan.

Yksi ehkä Suomen kuuluisimmista kivikauden esineistä, Huittisten hirvenpää, on niin ikään löydetty Satakunnasta. Iältään jopa 7000 vuotta vanha kivestä valmistettu hirvenpäänuija on todellinen käsityötaidon mestarinäyte. Se löytyi vuonna 1903 Huittisten Palojoen kivikautiselta asuinpaikalta. Alkuperäinen esine on Suomen Kansallismuseossa, mutta rekonstruktio hirvenpäästä on esillä Huittisten museossa, jossa on myös muuta kivikauteen liittyvää esineistöä.

Hirvenpään valmistuksen aikaiseen asumiseen pääsee tutustumaan Pohjois-Satakunnassa Honkajoella. Honkajoen Myllyluoman Lauhalasta tutkittiin vuonna 1952 mesoliittisen kivikauden asumuksen pohja. Tutkimusten perusteella asumuksesta on valmistettu rekonstruktio Honkajoen Jyllin leirikeskukseen.

Kokemäen Käräjämäki on pitkään käytössä ollut esihistoriallinen kohde. Paikalla on asuttu kivikaudella ns. Pyheensillan kulttuurin aikana. Rautakaudella paikkaa on käytetty kalmistona. Ja on paikalla ollut myös ”tuomarin ympyrä”.

Kivikauden viimeiseen ajanjaksoon, Kiukaisten kulttuuriin pääsee parhaiten tutustumaan Panelian kotiseutumuseossa, jossa on erillinen Kiukaisten kulttuurista kertova näyttelynsä. Satakunnan kivikausi kokonaisuudessaan taas esitellään Satakunnan Museossa, jonka mittavasta kivikautisten esineiden kokoelmasta iso osa on esillä perusnäyttelyssä. Myös Kokemäen maatalousmuseossa on esillä Kokemäeltä löytynyttä kivikauden aineistoa.

Muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja. Vierailu muinaisjäännöksillä on sallittua, mutta niihin kajoaminen on kiellettyä. Muistatahan kuitenkin, että suurin osa muinaisjäännöksistä sijaitsee yksityisellä maalla ja niillä liikkuminen tapahtuu Jokamiehen oikeuksien puitteissa.