Satakunnan varhaisinta teollisuutta edustivat mm. sahat ja ruukit. Niitä perustettiin usein samoille paikoille, eli hyvien vesiolosuhteiden äärelle. Nykyisin jäljellä olevista ruukkimiljöistä Kauttuan ruukki on vanhin – ja ennen ruukkia paikalla oli saha. Ruukki perustettiin Euran Kauttualle vuonna 1689, paikalle, jossa vielä nykyisinkin on toimiva paperitehdas, vanha teollisuusmiljöö sekä Kauttuan teollisuushistoriasta kertova museo. Muut ruukit ovat Ahlströmin alue Porin Noormarkussa sekä Leineperin ruukki Ulvilan Kullaalla. Leineperi on tällä hetkellä yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkikokonaisuuksista.

Myös monen muun satakuntalaisen teollisuuslaitoksen juuret ulottuvat pitkälle, aina 1800-luvulle asti. 1800-luvun alun teollisuuslaitokset eivät olleet tehtaita sanan nykyisessä merkityksessä. Itse asiassa käsityöliikkeen ja tehtaan ero oli tuolloin erittäin pieni. Käsityöliikkeet olivat paikallisia ja niiden menestyminen riippui tuotteen tarpeesta. Osa niistä menestyi toisia paremmin – usein jonkin toisen elinkeinon myötävaikutuksella – ja kehittyi teollisuudeksi. Esimerkiksi jalkineteollisuuden nousu nosti nahan kysyntää, mikä johti monen satakuntalaisen nahkaverstaan kohti teollista tuotantoa. Paikalliselinkeinojen, erityisesti jalkineteollisuuden, kehitystä seurataan mm. Kankaanpään kaupunginmuseossa. Ja toisaalla nahkateollisuuteen pääsee tutustumaan esimerkiksi Ulvilassa Friitalan nahkamuseossa sekä Kiukaisten Wanhassa pappilassa, jossa on esillä Satanahka oy:n aineistoa. Nakkilassa J.W. Suomisen perustama nahkurinverstas kehittyi aikojen kuluessa yhdeksi Suomen suurimmista nahkatehtaista. Suomisen nahkatehtaan alue ja tehtailijan itselleen rakennuttama asunto, Koskilinna, on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö.

Poriin perustettiin manufaktuureja pitkin 1800-lukua: mm. tiilitehtaat ja olutpanimot, sekä vuonna 1851 perustettu tulitikkutehdas. Porin teollisuuden kulmakiveksi kehittyi kuitenkin W. Rosenlew Co. joka aloitti sahateollisuudesta vuonna 1853 ja kehittyi monialaiseksi, energiantuotannossaan omavaraiseksi ja tuotantoketjuissaan tehokkaaksi yhtiöksi. Rosenlewin historiaan, toimintaan ja tuotantoaloihin paneudutaan Rosenlew-museossa Porin Aittaluodossa.

Vuosien 1867–1917 välillä Suomessa tapahtui teollinen läpimurto. Tämä tarkoitti suuria muutoksia koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Teollisuus sai voimakseen höyrykoneen, maaseudulta saapui väkeä töihin kaupunkeihin ja teollisuustyöväestön luokka syntyi. Vanhaan teollisuusyhdyskuntaan voi tutustua Eurajoen Kaunissaaren vanhassa sahayhdyskunnassa. Luonnon tilassa oleva saari on suosittu luontoretkeilykohde, joka on täynnä merkkejä menneestä elämästä. Myös valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Porin teollisuusmaisema sekä Satakunnan Museon näyttely kertovat elävästi niin tehtaista kuin työläisten asumisesta.

Teollistuminen toi vaurautta. Uusia tehtaita perustettiin ja teollisuussukuja syntyi. Teollisuussuvuista tuli paikkakunnan vaikuttajia niin hallinnossa kuin, kulttuuririennoissakin. Esimerkkeinä suurista teollisuusvaikuttajista ja ehkä vielä suuremmista taidemesenaateista ovat Teresia ja Rafael Lönnström. Lönnströmin tehtaitten tuotantoon sekä vauraaseen kotiin taide-elämyksineen voi tutustua Raumalla.

Satakunnan Museon verkkoaineisto ”Teollisuustyön jäljillä” on kattava läpileikkaus Satakunnan teollisuushistoriaa.