Satakunta yhdistettynä sotaan tuo yleensä ensimmäisenä mieleen Vänrikki Stoolin tarinat, Suomen sodan ja Porilaisten marssin. Harva kuitenkaan tietää, että nykyisen Säkylässä toimivan Porin prikaatin alku on jo paljon varhaisempaa historiaa kuin Suomen sota. Se on saanut alkunsa jo 1626 perustetussa Kuninkaallisessa Porin Jalkaväkirykmentissä. Tästä aiheesta kerrotaan mm. Satakunnan Museossa. Satakunnassa on toinenkin varuskunta Kankaanpään Niinisalossa. Kankaanpään kaupunginmuseo esittelee sen kehittymistä kertausharjoituspaikasta Suomen ainoaksi tykistövaruskunnaksi. Museossa esitellään myös suomalaista rauhanturvatoimintaa.

Museoiden lisäksi eriaikaisia puolustusvarustuksia löytyy ympäri Satakuntaa. Varhaisimmat ovat jo 1500-luvulta, kuten maalinnake Kyrön skanssi Karviassa, jonka marski Klaus Fleming rakennutti kuningas Sigismundin käskystä. Linnoitus sijaitsi vanhan sotatien Kyrönkankaantien varressa. Se oli ainoa kulkukelpoinen tie Hämeenlinnasta Vaasaan nuijasodan, ison vihan ja Suomen sodan aikana.

Ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia ovat mm. Karhulinna Raumalla, sekä Knapernummi Luvialla. Myös Kuuskajaskarin majakkasaari liittyy vahvasti I maailmansotaan, tosin se on sen jälkeenkin toiminut puolustuslinnakkeena aina 1990-luvulle saakka.

Harva tietää, että Talvisodan pommitukset ulottuivat myös Satakuntaan. Poria pommitettiin talvisodan aikana ankarasti ja mm. Rosenlewin tehtaat sekä kaupunginsairaala kärsivät suuria vahinkoja. Monia tarinoita ja valokuvia on myös jäänyt siitä, kun Porin lentokenttä poltettiin jatkosodan aikana. Talvi- ja jatkosodasta kertovia maamerkkejä ja museoita on paljonkin. Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo esittelee kattavasti niin sotatoimialuetta kuin kotirintamaa. Siikaisten kotiseutumuseossa on oma osastonsa lottien historialle ja on pihalle rakennettu korsukin muistuttamaan sodan arjesta rintamalla. Reposaaren linnakepuisto on hyvin säilynyt muistutus siitä, miten länsirannikollekin rakennettiin juoksuhautoja ja puolustusvarustuksia.

Satakuntaan vaikutti suuresti sotateollisuus, mutta vielä enemmän sotakorvausteollisuus. Rosenlew tuotti suuren määrän Suomen sotakorvaustuotteista, mikä takasi töitä monelle sodan jälkeisessä niukkuudessa. Myös Lönnströmin tehtaat Raumalla osallistuivat sotakorvausteollisuuteen. Tähän aihepiiriin voi tutustua Rosenlew-museossa.