Pronssi, kuparin ja tinan yhdiste, otettiin Suomessa käyttöön noin 1500 eKr. Uusi materiaali ei varsinaisesti mullistanut ihmisten elämää, sillä pronssi oli tuontitavaraa, kallis ylellisyystuote, johon harvalla oli varaa. Mullistavaa oli hautaustapojen ja asumiskulttuurin muutos. Uutta oli vainajien hautaaminen kiviröykkiöihin. Tapa jatkui katkeamatta seuraavat kaksi vuosituhatta. Aikaisempien vaatimattomien maakuoppahautojen sijaan haudoista haluttiin tehdä pysyviä ja näkyviä kunnianosoituksia vainajalle ja suvulle. Vielä mullistavampaa oli siirtyminen ruumishautauksesta polttohautaukseen. Se säilyi pääasiallisena hautaustapana aina kristinuskon tuloon asti.

Satakunnasta löytyy edelleen runsaasti mahtavia pronssikauden hautaröykkiöitä, eli hiidenkiukaita. Näistä näyttävimpiä ovat Euran Kiukaisissa sijaitseva Kuninkaanhauta, Kokemäen Orjapaadenkallio, Harjavallan Kaunismäen ja Kuumoonmäen hiidenkiuasryhmät sekä Rauman Kylmäkorvenkallion röykkiöalue, Rauman Lapin Vainriihenpönkkä sekä tietysti Unescon maailmanperintökohde Sammallahdenmäki.

Hautamuodon muuttumisen lisäksi myös asuminen ja asumukset muuttuivat kivikaudelta pronssikaudelle tultaessa. Kivikauden rantasidonnaisuuden sijaan asuinpaikaksi valittiin hieman suojaisampi ja kauempana rannasta oleva paikka, jossa elettiin pysyvästi perheen tai ehkä koko suvun voimin. Asumukset olivat pysyvämpiä ja kestävämpiä kuin kivikaudella. Asuinpaikkoja tunnetaan vähän, mutta niitä on löydetty erityisesti Kokemäenjoen suualueelta Nakkilan muinaislahden rannalta, Noormarkusta ja Eurasta. Nämä asuinpaikat kuuluvat läntiseen rannikon pronssikulttuuriin, jonka sydänaluetta Satakunta oli.

Nakkilasta on tutkittu Suomen vanhin maatila, pronssikaudelle ajoittuva Rieskaronmäen asuinpaikka. Rieskaronmäellä on ollut kaksi asumusta, paja sekä lukuisia hautaröykkiöitä. Asuinpaikka on ollut käytössä pronssikaudella ainakin parinsadan vuoden ajan ja röykkiöihin on haudattu vainajia vielä kauemmin. Rieskaronmäellä on pidetty kotieläiminä ainakin lampaita, nautoja, hevosia ja koiria. Rieskaronmäen asumuksen pienoismalli sekä löydöt hautaröykkiöistä, mm. pinsetit sekä ainutlaatuinen pronssikampa, ovat esillä Satakunnan Museon perusnäyttelyssä.

Muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja. Vierailu muinaisjäännöksillä on sallittua, mutta niihin kajoaminen on kiellettyä. Muistatahan kuitenkin, että suurin osa muinaisjäännöksistä sijaitsee yksityisellä maalla ja niillä liikkuminen tapahtuu Jokamiehen oikeuksien puitteissa.