Satakunta liittyy oleellisesti tarinoihin kristinuskon leviämiseen Suomessa. Piispa Henrikin surmavirsi, sekä pyhän Henrikin ja pyhän Erikin legendat kertovat ensimmäisestä ristiretkestä ja siitä, miten piispa Henrik jäi saarnaamaan Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Satakunnassa on lukuisia paikkoja, jotka liittyvät pyhän Henrikin legendaan. Yksi niistä on Kokemäellä sijaitseva Piispa Henrikin saarnahuone, eli luhtiaitta, jossa Piispan kerrotaan nukkuneen viimeisen yönsä. Aitan ympärille on 1850-luvulla rakennettu tiilikappeli.

Satakunnan Museossa voi tutustua Satakunnan kristillistymiseen ja useissa paikallismuseoissa on esillä paikalliseen kirkkoon ja seurakuntaan liittyvää aineistoa. Esimerkiksi Rauman Lapin kotiseutumuseon yhteydessä olevassa kellotapulissa on kirkkomuseo, samoin Kodisjoen kirkon kellotornissa. Myös Kiukaisten Wanha pappila sisältää nimensä mukaisesti kirkolliseen elämään liittyvää aineistoa.

Satakunnan varhainen seurakuntaorganisaatio näkyy keskiaikaisten kivikirkkojen määrässä. Niitä löytyy mm. Raumalta, Ulvilasta ja Huittisista. Keskiaikaisia kirkon paikkoja on mm. Reksaaressa Raumalla sekä Köyliön Kirkkokarilla. Myös Reposaaren edustalla Kappelinluodossa on perimätiedon mukaan muinaisten merimiesten kirkonpaikka.

Satakunnan vanhin puukirkko sijaitsee Eurajoen Irjanteella. Kirkko, kellotapuli, vanha hautausmaa sekä kotiseutumuseona toimiva makasiini muodostavat ehdottomasti näkemisen arvoisen kokonaisuuden. Uudempaa kirkkorakentamista taas edustaa Nakkilan kirkko, joka on Suomen ensimmäinen funktionalistista tyylisuuntaa edustava kirkkorakennus.