Kohteet / Noormarkun kotiseututalo Kahari

Kaharin vanha perintötila on noormarkkulaisten museo ja tapahtumapaikka

Noormarkun keskustassa sijaitsevan Kaharin kotiseututalon alue koostuu päärakennus Kaharista, sen vieressä olevasta luhdista, Setälän mäkitupalaisasunnosta, riihestä, niittyladosta ja savusaunasta. Tilalla on myös pajarakennus, vilja-aitta, maakellari, kota eli pränni sekä navettaa kuvaava puuliiteri ulkohuoneineen. Kaharin toisessa päässä on pakari, joka toimii varsinaisena museon näyttelytilana. Päärakennuksen toinen pää on tupa, joka toimii kokous- ja juhlatilana. Tuvan kunniapaikalle on päässyt  kuninkaanpöytä, jonka äärellä kuningas Kustaa IV Adolfin kerrotaan ruokailleen vieraillessaan Lankosken kartanossa vuonna 1806. Tuvasta pääsee myös kurkistamaan ns. Mairen kamariin.

Ahlströmin suvun vaikutus paikkakunnan elämään näkyy myös Kaharissa

Kaharin päärakennus oli alun perin perintötila, jonka vanhimpana omistajana mainitaan Matti Juhaninpoika Kahari (1750–1835) ja hänen vaimonsa Maria Abrahamintytär (s. 1763). Antti Ahlströmin perilliset ostivat vuonna 1899 osan tilasta ja A. Ahlström Osakeyhtiö vuonna 1907 loput. Vuonna 1955 A. Ahlström Osakeyhtiö lahjoitti Kaharin rakennukset perusteilla olevan Noormarkun kotiseutuyhdistyksen käyttöön.

”Mikäli uutta rakennat, ota ensin oppia vanhasta”

Otsikon teksti on saanut kunniapaikan pakarin oven yläpuolelta. Pakarin näyttelytilassa on esillä kotiseutumuseon esineistöä, josta arvokkaimpia yksittäisiä esineitä on Noormarkun rautaruukin perustajan maaherra De Carnallin perheen kehto. Kehto on myöhemmin ollut Ahlströmin suvun omistuksessa. Ahlströmien kädenjälki näkyy myös pakarin komeissa kaksikerroksisissa sängyissä, jotka Maire Gullichsen (os. Ahlström) teetätti. Sängyt eivät kuulu varsinaisesti satakuntalaiseen perinteeseen, mutta liekö Maire Gullichsen ihastunut pohjalaisten kerrossänkyjen koristeellisuuteen. Pakarin näyttelyn esineistä huomattava osa on Maire Gullichsenin lahjoittamia.