Kohteet / Kokemäen ulkomuseo
Ulkomuseon alue kuvaa vanhaa, kokemäkeläistä kyläyhteisöä
Kauvatsantien varressa sijaitseva Kokemäen ulkomuseo esittelee monipuolisesti satakuntalaista rakennusperinnettä. Museon pihapiirissä on 15 rakennusta, jotka on siirretty alueelle pääasiassa eri puolilta Kokemäkeä 1960-luvun alkupuolella. Museoalueen vanhin rakennus on honkahirsistä veistetty Hassalan ratsutilan paja, joka saattaa olla jopa 1600-luvulta peräisin. Muut museorakennukset ovat pääasiallisesti 1700- ja 1800-luvulta. Pihapiiristä löytyy pajan lisäksi Yli-Pälpälän talonpoikaistalo, mamsellityyppinen tuulimylly, kolipirtti, Männistön torppa, niittylato, myllärin pirtti, Ripinperän, Oittisen, Kierikan ja Näpin aitat, Ala-Pälpälän luhti, savusauna ja Arvelan pykinki.
Ripinperän torpan aitta rakennettiin alun perin Kravin kanavan kaivuutyössä käytettäväksi varastoksi
Kravin kanavaa kaivettiin Kokemäenjoen eteläpuolelle, Huittisten ja Kokemäen alueella, vuodesta 1803 eteenpäin. Kanavan tarkoituksena oli helpottaa tulvia Kokemäenjoen keskijuoksulla kaivamalla joen ohittava kanava Sonnilanjoelta Huittisten Kouhijärveen. Hanke oli suurimittainen. Työssä oli vuosittain 700–800 sotilasta. Kanava ei kuitenkaan koskaan valmistunut. Sotilaiden työ keskeytyi v. 1808 Venäjän ja Ruotsin välisen Suomen sodan alkaessa. Kravin työmaan tarpeita varten rakennettiin ainakin kolme täsmälleen samanmallista varastorakennusta, joista viimeinen on Kokemäen ulkomuseon pihapiirissä. Aitan ruotsalainen malli selittyykin kanavatyön ruotsalaisella työnjohdolla.