Kohteet / Jämijärven kotiseutumuseo

Jämijärven lainajyvästömakasiinissa säilytetyt alkuperäiset viljalaarit palvelevat nykyään museohuoneina

Vuonna 1856 rakennetussa hirsisessä viljamakasiinissa on selkeästi nähtävillä lainajyvästömakasiinien rakenteet: jykevä ovi ja lukkolaitteet sekä ulkoseinistä irti olevat kaksiseinäiset viljalaarit, joiden tarkoitus oli estää viljavarkaudet. Lisäksi viljalaarien keskikäytävän puoleisissa seinissä on nostoluukut, joista vilja mitattiin ulos laarista. Makasiinin keskikäytän päässä on lainajyvästötoiminnan aikaisia puisia viljalapioita ja mittaamiseen käytettyjä kappoja. Myös seinissä näkyy lyijykynällä tehtyjä merkintöjä, jotka ovat makasiininhoitajien kirjanpitoa ruis- ja ohramääristä. Toiseen isoista viljalaareista on kalustettu 1800-luvun loppupuolen pirttiä jäljittelevä huoneinteriööri. Toisessa viljalaarissa on esillä kiertokoulun esineistöä, kuten vanha lukutaulu, jossa on koristeellisella fraktuuratekstillä Isä meidän -rukous. Samassa tilassa on esillä jämijärviläistä seura- ja yhdistyshistoriaa.

Museon erikoisuus on puisten vesijohtojen ja pumppujen valmistajan välineistö

Keskikäytävällä on valokuvanäyttely, jossa esitellään jämijärviläistä rakennusperinnettä valokuvin ja tekstein. Kuvattuna on talonpoikaisrakennuksia ja -rakentamista, josta vanhinta tyyliä edustaa Kontin talon vuonna 1553 valmistunut aitta. Kuvia löytyy myös Jämin alueella harrastetusta purjelennosta sekä talvi- ja kesäurheilusta 1950-luvulla. Alueen koko ilmailuhistoriaa vuodesta 1935 esittelee erillinen ilmailuperinnehuone Jämillä. Makasiinimuseon yläkerrassa on esillä esineistöä liittyen metsästykseen ja kalastukseen, kotitalouteen, puu- ja käsitöihin sekä maanviljelyyn. Puisten vesijohtojen ja pumppujen valmistuksesta kertovat työvälineet ovat mahdollistaneet jopa kilometrien mittaisten puisten putkistojen valmistuksen. Puisia vesijohtoja alettiin valmistaa Jämijärvellä jo 1890-luvulla.