Aikamatka Satakunnassa

Kohteet / Matilda Roslin-Kalliolan kirjailijakoti

kyltti2huone2mökki2kuva2kirjooitusvälineet2

Merikarvian kotiseutumuseosta on lyhyt matka piipahtaa yhdessä harvoista suomalaisista kirjailijakodeista

Kansankirjailijaksi kutsuttu Matilda Roslin-Kalliola os. Ahlrot (1837–1923) asui tässä pienessä mökissä vuodesta 1897 aina kuolemaansa asti. Koti oli kirjailijalle hänen ”kallein maallinen aarteensa”. Pienen kamarin ja keittiön sekä vuonna 1907 rakennetun verannan käsittävä rakennus on sisältä entisellään. Mökin ulkopinta sai ensimmäisen kerran maalin kirjailijattaren kuoleman jälkeen 1940-luvulla. Verannan seinällä olevat esittelytekstit piirtävät kuvaa itsenäisestä ja voimakastahtoisesta naisesta, jonka vaiherikkaasta elämästä ei dramatiikkaakaan puuttunut.

Monitaitoinen nainen aloitti varsinaisen kirjailijauransa aikuisiällä

Merikarvialla mäkitupalaisen Juha Ahlrotin ja kirkkoherra Bergelinin tyttärentyttären Karoliina Juhontyttären lapseksi v.1837 syntynyt Matilda opetettiin elättämään itsensä ompelutöillä. Tämän lisäksi hän toimi myös kauppiaana ja käsityön opettajana, mutta vuodesta 1880 lähtien hän ansaitsi elantonsa yksinomaan kirjoituksillaan. Hänen kertomuksiaan, artikkeleitaan, kansankuvauksiaan ja novellejaan julkaistiin mm. Satakunta-lehdessä, Amerikan Suomalaisessa Lehdessä sekä Kansanvalistusseuran julkaisujen sarjassa. Kustannusosakeyhtiö Werner Söderström julkaisi Roslin-Kalliolan perhemuistoista kertovan romaanin Inkeri vuonna 1907 sekä hänen novelleistaan tehdyn kokoelmateoksen, Viestini menneiltä sukupolvilta, vuonna 1921.

Roslin-Kalliolaa ajoi kotiseutuaate ja haave itsenäisestä Suomesta

Matilda Roslin-Kalliolan kirjallista tuotantoa leimaavat sukutunne ja isänmaallisuus. Hän kirjoitti mm. kuvauksia kansantavoista ja –uskomuksista ja esimerkiksi 1867–1868 nälkävuosien kuvaukset ovat merkittäviä tallenteita tuolta ajalta. Venäläismielisten mustalle listalle Roslin-Kalliola joutui ollessaan mukana Suomen itsenäisyysliikkeen kehityksessä ja osallistuessaan mm. vuoden 1899 helmikuun manifestin vastavetona syntyneen suuren adressin aikaansaamiseen.