Kohteet / Eurajoen maatalousmuseo ja Munakarin poikien huone

Eurajoen museoiden tärkeä ja näkyvin osa on kiitosta kerännyt maatalousmuseo

Maatalousmuseon yli 1000 m² käsittävä, osittain kahdessa kerroksessa sijaitseva näyttelytila on eurajokelaisten 1980-luvun talkoohengen voimannäyttö. Kaikille rakennusmateriaalin tai rahan lahjoittajille sekä rakennustalkoissa mukana olleille jaettiin kaiken kaikkiaan 600 paria taksvärkkipulkkia muistoksi yhteisestä ponnistuksesta. Tämän muistoesineen esikuva oli Vuojoen kartanon torpparien taksvärkkipulkka, jonka sivuun lovettiin voudin tai työnjohtajan toimesta viilto työpäivän päättyessä. Maatalousmuseon isoissa tiloissa on paljon nähtävää ja sen läpikäymiseen onkin syytä varata riittävästi aikaa.

Museo esittelee monipuolisesti 1800-luvulta leikkuupuimuriaikaan asti eurajokelaisten käytössä olleita maa- ja karjatalouteen liittyviä työkaluja, koneita ja muita esineitä. Museossa on useita eri traktoreita, puukaasutraktori, höyrykone sekä erikoisuutena Suomen ensimmäinen yhdistelmäkylvökone. Sinne on myös rakennettu kokonainen sepän paja ahjoineen ja esillä on myös mm. kalastus- ja metsätalousesineitä, mm. Tokinmaan hakkuissa käytettyjä.

Maatalousmuseon alakerrassa sijaitsee asemuseo, jossa on noin 150 deaktivoitua ampuma-asetta, kuten erilaisia metsästys- ja muita aseita piilukkoajalta nykypäivään saakka. Lisäksi alakerrassa on muuta sotaan ym. liittyvää esineistöä, kaikkiaan noin 330 esinettä

Kuuluisat Munakarin veljekset ovat saaneet oman huoneen museossa

Maatalousmuseon pohjoispäädyssä, apteekkimuseon vieressä oleva huone on omistettu eurajokelaisille Munakarin veljeksille, joiden maine on kiirinyt yli kuntarajojen. Martti (1909-1978) ja Aarne (1914-1983) Suominen asuivat Munakarin saarella, Olkiluodon edustalla hankkien elantonsa kalastaen, linnustaen ja hylkeitä pyytäen. Legendaariset veljekset osasivat myös hyödyntää mm. kieltolain mukanaan tuomat liiketoimintamahdollisuudet, toimittamalla pirtukanistereita janoisille asiakkaille.

Veljeksistä liikkuu paljon tarinoita ja nasevia sanontoja, ja Pentti Saaristo on kirjoittanut heidän värikkäästä elämästään näytelmän, jota on esitetty Kuivalahden kesäteatterissa viitenä eri vuonna. Eurajoen kunta peri v. 1989 Suomisen kalastajatilan jäämistön ja lahjoitti sen kotiseutuyhdistykselle museoitavaksi. Huone on sisustettu Munakarin poikien kodin irtaimistolla valokuvineen, vaatteineen ja huonekaluineen. Erikoisuutena seinällä ovat Venäjän keisarin, Aleksanteri III:n ja hänen vaimonsa keisarinna Maria Fjodorovnan muotokuvat, jotka veljesten isä Kustaa on aikoinaan saanut uroteostaan palkaksi, palvellessaan Lappeenrannassa rakuunana.